Surullinen maa kyyneliin kietoutunut,

myrskyn silmässä sateeseen huuhtoutunut.

Arkkuun laskettu kauniit päivät,

nyt lepäävät hetket jotka muistoiksi jäivät.

 

 

 

Toinen rukoillen käy vuoteeseen,

hällä sydän levoton.

Toinen katsoo huomiseen,

miettii kuinka onnellinen on.

 

Missä laulu satakielen soi,

kuulla kukkien kuiskivan niityllä voi.

Missä perhoset nousevat siivilleen,

maailman voi rakastua siellä uudelleen.